Katselen juuri Olympialaisten päätöspäivän miesten 50km hiihtoa. Luikkaan näköinen on keli ja Jauhojärvi sekä Nousiainen ovat hienosti kärjen kyydissä, kun 1,5 tuntia on sivakoitu. Aika kipitystä….huh.
Oman harjoittelun osalta viikko 8 muotoutui hyötyliikuntapainotteiseksi. Kuten tänä talvena on ollut tapana, riitti tälläkin viikolla reilusti lumitöitä. Tällä kertaa lumityöt vain tehtiin “kattojen yllä”. Hommaa piisasi ja kaloreita kului. Lumitöiden lisäksi tuli nakattua pari kävelylenkkiäkin. Viikon saldoksi kehkeytyi ennätyksellisesti seuraavat datat:
Harjoituksia: 4
Harjoitusaika: 8:19h
Energiankulutus: 5028Kcal
Ruokailun osalta noudatin aiempien viikkojen tyylistä “vähäisemmän hiilihydraatin” menetelmää..tosin vähän vaihtelevasti. Leipää ja pastaa tuli kyllä syötyä jonkin verran, painon ollessa kuitenkin kasviksissa ja kanassa. Arkiaamuisin aamiainen oli edelleen tehojuomaa (resepti joskus myöhemmin) ja päivällä kasvispainotteista ruokaa. Viikonloppuna kasvista, kalaa ja kanaa. Perjantaina cashew pähkinöitä ja vähän orgaanista hippisuklaata. Muutama lasi punaviiniä myös.
Kuten rajusta kalorikulutuksesta voi nähdä, muodostui viikosta aika rankka harjoitusviikko. Ensi viikolla pitää mennä huomattavasti hiljempaa. Säätiedotus on luvannut lunta ja lämpöä, joten lumitöitä (raskaita) on kuitenkin tiedossa. Hiihto voi jäädä ohjelmasta tälläkin viikolla. Saapa nähdä. Jännä nähdä myös maanantaina, onko paino muuttunut mihinkään…josta tuleekin mieleeni että tekisi mieleni päivittää vaaka. Vaikka paino onkin pudonnut huippulukemistaan jo sen 11 kiloa, on matkaa tavoitteeseen vielä viljalti. Matkan tässä vaiheessa olisi mielenkiintoista aloittaa kehon koostumuksen (suuntaa antava) seuranta. Ei siis pelkkää painon seurantaa, vaan myös rasvaprosenttia, lihasten osuutta painosta jne. Vanha totuushan on, että mittanauha ja peili auttavat tässä asiassa, mutta gadgetööri on aina gadgetööri. Silmiini osuikin sopivasti Sokkarin tarjouslehtisestä Omronin BF511 -vaaka, joka vaikuttaisi mielenkiintoiselta ja aiheeseen sopivalta.:-)
Jaahas…mutta hiihdon kuninkuuslajin viimeinen 10km alkaa…palataan asiaan.
Ihan pakko kommentoida vähähiilihydraattista ruokavaliota. Itse kevyempääkin kevyempää toimistotyötä tehden törmään lounaspöydässä kollegojen keskusteluun siitä, kuinka pitäisi jättää leivät, perunat, pastat, riisit jne. pois. Näiden keskustelujen seurauksena rupesin miettimään, että hittolainen – jos muutkin naiset pärjää minimaalisella energiamäärällä, niin miten minun käy, kun vedän hiilihydraatteja ”vanhaan malliin”. Päättelyketjun tuloksena tulin siihen johtopäätökseen, että tästähän ei pidemmän päälle hyvää seuraa.
En kuitenkaan päättelyissähän pistänyt tarpeeksi painokerrointa liikunnalle – minä tarvitsen päivittäin hiilihydraatteja (paljon) enemmän kuin henkilö, joka tulee autolla töihin ja ajaa autolla työpäivän jälkeen makaamaan kotisohvalle. Mitä tästä seurasi: vähensin mm. leipien ja pastan syömistä, mutta terveellisen leivän ja pastan korvasin kaikenmaailman herkuilla (leivonnaiset, suklaa, rusinat, pähkinät jne.), kun en saanutkaan normaaliruuasta kaikkea sitä energiaa jota tarvitsin.
Toisin sanoen sain syömiseni totaalisen huonoon jamaan. Yritän edelleen päästä eroon tuosta päälle jääneestä ”herkkukierteestä” ja korvata sen niillä terveellisillä leivillä ja puuroilla. ”Herkkukierteestä” vieroittautuminen ei sitten olekaan niin helppoa, kun herkkujen makuun on kerran päässyt. Samoin nopeasti verensokeria nostavat herkkuhiilarit eivät saa ihmistä kovin hyvälle tuulelle, joten senkin tähden ne olisi hyvä saada karsittua ruokavaliosta pois.
Eli tarinan opetus: pitää huomioida oma tilanne kokonaisuutena, ja miettiä tarkkaan, mitkä jutut sopivat omaan tilanteeseen ja mitkä taas eivät. Jos alkutilanteeni olisi ollut se, että olisin painonpudottaja, niin homma olisi voinut toimia. Mutta kun en ollut, niin käytännössä muiden dieettivinkit vain huononsivat ruokavaliotani. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Totta töriset. Kokonaisuus nimen omaan pitää huomioida tässäkin. Meillä on vissiin kuitenkin hieman eri tilanne tuon massan ja kehon koostumuksen suhteen 🙂 Minä kun painan vielä 11kg painonpudotuksenkin jälkeen sen 107kg.
Hiilareita tarvitaan toki tässäkin massassa, kuten aina. Eli jos nakkelee menemään reipasta liikuntaa, niin kyllä huomaa, että leipä ja pasta maittaa.
Itse koitan pitää liikuntasuorituksissa intensiteettiä matalampana, jotta aktivoisin rasva-aineenvaihduntaani tehokkaammin. Lajista riippuen se onnistuu vaihtelevasti. Välillä mennään sopivasti ja välillä aivan liian kovaa.
Ruokailun suhteen koitan kuunnella oloa noin yleisellä tasolla muutenkin. Millään Atkinsin dieetillä en ole enkä sellaiseen ryhdykään..enkä suosittele sitä kenellekään. Dieetti sanana on mielestäni muutenkin asia, joka tulisi poistaa kielestämme (kun sillä tarkoitetaan jotain ajanjaksoa ja puhutaan meistä tavallisista ihmisistä..bodaajat ja muut hifistelijät ovat sitten erikseen). Ruokailun ymmärtäminen on, kuten sanot, tosiaankin kokonaisvaltaisempi homma. En väitä, että olisin itsekään sen suhteen vielä täysin oppinut (ei sinne päinkään), mutta viimekuukausien suuntaus on ollut oikea. Olen mättänyt luukusta sisään kasviksia, kanaa ja kalaa sekä ruisleipää, maitoa ja sen sellaista peruskamaa ihan normaalisti. Aamut aloitan tehojuomalla (kasvis smoothie). Entisen ruokavalioni perustan, eli hampparit ja pizzat olen jättänyt veks kokonaan, kuten myös einekset ja muut glutamaatit ja aspartaami höpötykset. Eli ihan normaalia perus ruokaa, ei mitään sen kummempaa. Hieman enemmän olen ehkä kuitenkin kallellaan kasvissyöjä-luolamies suuntaan, kuin viljatuotteita ahmivaan kaupunkilaiseen.
Kohtuus siis kaikessa, myös optimoinnissa. Siinäpä kai se, jota koitan noudattaa. Pyrkimyksenäni on on, että voin hyvin. Kokonaisvaltaisesti.
Eipä hiilarit sinänsä itsessään ole kaiken pahan alku ja juuri. Merkitystä on sillä, missä muodossa ne mahaansa laittaa.
Glygeeminen indeksi kertoo miten nopeasti sokerit imeytyvät, ja miten voimakas insuliinin eritys on. Pitkälle jalostetut, lyhyet sokerit ovat sellaista kamaa jota elimistö ei ole sopeutunut käsittelemään kunnolla, ja niitä popsimalla verensokeri heittelee. Mikä taas heijastuu hormonitoimintaan ja mielialaan.
Itse asiassa pastalla on yleensä matala glykeeminen indeksi johtuen sen rakenteesta, joten sitäkään ei kannata hyleksiä.
Syödään kuin paviaanit, ja eletään onnellisempana sekä terveempänä 😉
KPa: Samaa mieltä kyllä kanssasi. Toi mun “vähähiilihydraatittomampi” ruokavalio tarkoittaa ehkä oikeammin sanottuna juurikin tuota mainitsemaasi asiaa. Eli korkean GI:n tuotteita vähän ja matalan normaalisti. Eli pullaleipä veks ja ruisleipä tilalle.
Pastan osalta olen syönyt enimmäkseen ruispastaa tai kokojyväpastaa. Ihan perinteistä durumvehnäpastaa vähemmän.