Ei niin kiirettä. Ei niin paljon remonttia tai muuta askaretta, etteikö mies aina autokauppaan ehtisi. Se on joku alkukantainen vietti ja selkäytimestä tulevana aina toimiva. Olenpa kuullut, että jotkut tietäjät osaavat keväänkin siitä aktiviteetista ennustaa. Minä en siitä tiedä mitään.
No nyt se sitten kuitenkin vihdoinkin tapahtui. Pitkähkön kiertely- ja kaartelurituaalin seurauksena vanha kunnon Volvo V70 sai väistyä nuoremman ja ehkä jopa hieman ehomman Obelixin tieltä. Aika perus kansanvaunu, toteaisi moni. Kas kun Ministeriauto bling blingeineen ja nahkapenkkeineen sai siirtyä eläkkeelle autoliikkeen hämäriin… Noo..Aika aikaa kutakin, sanoi ministerikin kun tekstiviestiä lähetteli.
Kiitos kuitenkin sinulle Volvo niistä lukuisista kilometreistä, joita sain kesällä tulikuumilla ja talvella jäisillä nahkapenkeilläsi viettää. Pidit minusta huolta niin monet kerrat. Ilmastointisi leppeät tuulet ja moottorisi viiden sylinterin kajauttelemat sulosävelet viipyilevät muistoissani vielä pitkään.
Koittaa siis uusi aika. Tuo aika, joka on ympäristön ja tulevaisuuden. Tuhatviisisataa+ kiloa painava, 2.4 litrainen tehomylly on vaihtunut 1.6 litraiseen kevyehköön Ekotekkiin. Olen siis tehnyt paitsi uro(s)-, niin myös ekoteon. Kohottakaamme siksi kolminkertainen (vihreä) eläköön huuto ympäristölle! Huraa…huraa…huraa…eiku…eläköön!
Ja nyt voi sitten kertoa niitä Obelix vitsejä :-D
Recent Comments