Hehee. Ja pahoittelut noista teknisesti karmivan huonoista kuvista, joita olen postaillut Flickr -kuvasyötteeseeni viimeaikoina. Yyyhh..21112007(011) Flickrin kautta osa kuvista on sittemmin uinut myös tänne blogiin, kuten nyt tämäkin ruutu tässä postissa. Heitin aivot narikkaan, kun rupesin rätkimään kuvia kännykkäkameralla. Eihän sillä voi mitään säätää, ajattelin.

Onneksi kännykkäkuvaamisen suurvisiiri ja valomaalauksen maestro ja ystäväni Erkka oikaisi minut takaisin raiteille ja antoi palautetta kuvastani Flickrissä. Ja kas. Kännykän kamerastahan löytyi aimo annos säätöjä ja hienouksia, vaikka halpis onkin. Wowow! Nyt hämäräkuvillani on ainakin häviävän pienet teoreettiset mahdollisuudet “onnistua”. 🙂

Läimäisinkin muutaman heti muutaman testikuvan innostuksissani. Oheinen kuva on tätä innostuksen tuotosta. Se on hämärässä keinovalossa näpätty testi-otos hedelmävati-sihti-hässäkästä. Kätevää, kuin saippua! Kiitos Erkka! 😀 Kyllä se vaan niin on, että sosiaalinen web korjaa virheet.

Juuuhuu! Ostin sitten viikonloppuna puhelimen. Sellaisen pienen ja sievän, mutta ah niin Web 2.0:n. No ei. En ostanut N95:sta…älä nyt aina siitä jaksa 🙂 Ostin Nokia 6120:n, tuon Nokian halpismallin 3G rintamalle. Vähänkös se on kätevä. On 2mpix kamera, HSDPA, bluetooth ja Series 60 -alusta. Eli kaikki, mitä kunnon Web2.0 -kansalainen tarvitsee ja paljon enemmän. Hinta on silti alle 300e.

Puhelin tarvitsee kaverikseen tietenkin liittymän. Sellaiseen virkaan hankin Saunalahden jonkun perusliittymän (kuukausimaksu about 0.60e/kk) ja siihen 384kbit/s -rajoittamattoman internetyhteyden. Kyllä nyt data liikkuu ja käy pyydykseen. Ei paljon kaistarajat pauku. Keh keh. Dataliikenne voi siis olla päällä vaikka koko ajan ja niinhän se onkin. Akkuhan se on nykyajan puhelimen pullonkaula. Juurikin tästä syystä.

Kyllä nyt on suu vehnäsellä.

Vehkeen hankinta oli erittäin suoraviivaista. Täsmennän vielä tässä yhteydessä, että kyseessä ei siis ole kytkypuhelin. Sen hankintaprosessi voi olla erilainen.

Ostin puhelimen ja liittymän Jyväskylän GSM-Storesta. Marssin ulos liikkeestä ja hohhailin hetken. Hypittyäni hetken tasajalkaa innosta, laitoin puhelimeen sim-kortin. BOOOM…liittymä oli auki SAMAN TIEN! Sonera -kauppiaan jossittelut Elisan ja muiden liittymän avausajoista (1vk+) osoittautuivat samalla hetkellä markkinointihypeksi. Kiitos ripeästä toiminnasta GSM-Store ja Saunalahti. Esimerkillistä asiakaspalvelua ja toimintaa.
Siitä lähtien onkin dataa sitten siirtynyt myös näin mobiilissa. Entisen 20mt kuukausittaisen kaistarajan verran dataa menee päivässä..vähintään. Vaikka käyttäisi vain “mobiilipalveluita”. Tsiisös, että se olikin vanhanaikainen setuppi! HUH! Valokuvia on tullut myös hieman räimittyä tällä uudella menetelmällä. Kuvat kun siirtyvät napin painalluksella Flickriin SAMAN TIEN! Jösses. Shozu on hieno keksintö. Hmm..ehkä kuvat kärsivät hieman inflaatiota, kun homma on niin helppoa ja spämmi kasvaa…. No taide ei olekkaan se juttu (aina) vaan dokumentaatio. 🙂

Niin ja …Internettiinhän tällä mobiilisysteemilläni pääsee esim. joko suoraan itse puhelimella ja sen moninaisilla S60-sovelluksilla tai laitteen selaimella, N800:lla (“Hessupaketti“) tai tietokoneella Bluetoothin avulla ja 384 kbit/s -data yhteys on ollut ihan toimivaksi havaittu nopeudeltaan. Sillä nopeudella 3G -verkossa jopa GoogleTalk ja Skype puhelut liikkuvassa autossa ovat onnistuneet ja olleet hyvälaatuisia ääneltään. Uskomatonta, täytyy todeta. Mitä se olisikaan jollain 2megan yhteydellä…woo.

Nyt kun minullakin vihdoinkin on tuo “kunnon” puhelin ja siinä kunnon liittymä, niin kyllä kelpaa Web-kakspistenollailla. Kokeilut ja säätö siis jatkuvat tälläkin sektorilla ja kiihtyvällä vauhdilla. Huh. Sinälläähän tämä on jo aika “vanha juttu”, mutta mulle niin uus. Jos valtiovallalla on joku tietoyhteiskuntahanke menossa, niin tässä on siihen vastaus. Kaikille rajaton mobiililaajakaista pakolliseksi. Se on kansalaisvelvollisuus 🙂

Suu on vain enemmän vehnäsellä. Hymyillään kun tavataan…verkossa.




Testikuva

Originally uploaded by Hessuj

Tämänviikkoisessa Valokuvatorstaissa aiheena oli “kuva, jota kenenkään ei pitänyt nähdä”. Niitähän varastoissani riittää. Minä kun olen varsinainen todellisuuden tallentaja ja kuvahamsteri. Näpsin kuvia ihan joka paikasta.

On hauska tallentaa mitä erilaisia tilanteita valokuvan tai videon avulla (ja ääninauhalle). Sitten joskus aikojen päästä on mukavaa löytää joku kumma yksityiskohta tai tilanne arkistojen kätköistä. Yleensä ne vähiten stailatut ja suunnitellut kuvat ovat sitten niitä kaikkein tärkeimpiä. Monesti filmille, kortille tai nauhalle on tuolloin tarttunut jotain ainutlaatuista ja korvaamatonta. Sellaista, jota ei silloin osannut edes ajatella saati arvostaa.

Esimerkiksi tämä on joskus kauan sitten otettu kuva, jota ei koskaan varsinaisesti tarkoitettu nähtäväksi tai julkaistavaksi. Sen synnyttämisessäkään ei ollut mitään sen syvempää filosofiaa. Kokeilin vain tuolloin uudehkon kamerani valoitusominaisuuksia ja nappasin kuvan työpöydällä lojuneista tavaroista. Lopputuloksen näet tässä. Ihan hauska valomaalaushan siitä tuli.

Jotenkin tykkään noista väreistä, heijastuksista ja utuisesta fiiliksestä. Kuvassa näkyy myös jotain laitteita tai viittauksia niihin, joita minulla silloin oli käytössä. Vanha työpöytäkin kajastelee kuvassa. Silläkin oli oma tarinansa. Ajan henki on siis tallettunut tähän satunnaisotokseen, vaikka se ei ollutkaan kuvan perimmäinen tarkoitus.

Jännä juttu, mitä kaikkea yhteen kuvaruutuun voikaan tallentua ja mitä kukin siinä näkee.

Muut Valokuvatorstain pläjäykseni löydät täältä




Stairway to heaven?

Originally uploaded by Hessuj

Piiiiitkästä aikaa jälleen mukana Valokuvatorstaissa. Tälläkertaa aiheena olivat portaat.

Tässäpä nyt sitten yhdet portaat. Aika perinteinen näkökulma, mutta oli pakko. Jotenkin tuo kummallinen erisuuntaisten viivojen symmetria puhuttelee. Suosittelen käyntiä noissa portaissa. Nehän löytyvät Jyväskylän Vesilinnasta. Maisemat ovat hienot.

Aiemmat pläjäykseni Valokuvatorstaissa täällä