Kuten kaikki Twitteriä pelkäämättömät kansalaiset ovat varmasti viime päivinä huomanneet, järjestettiin Tampereella to-pe (1.10.-2.10.2009) jälleen massiiviset internetpöhelöiden kokoontumisajot, eli MindTrek 2009. Tapahtuma keräsi tänä vuonna huikeat 800 osallistujaa Tampereen Rosendahl -hotelliin. Olin myös itse paikalla ensimmäistä kertaa. Yay!

Tapahtuman osallistujamäärän lisäksi myös ohjelman asiasisältö oli varsin massiivinen. Ensikertalaisella oli hatussa pitelemistä, kun salin eteen marssitettiin toinen toistaan vakuuttavampaa asiantuntijaa ja esitelmöitsijää puhumaan mitä moninaisimmista aiheista. Tuntui, että informaatiota ja mielenkiintoista asiaa tulvi välillä jo liiankin kanssa. Toisaalta ristiriitaista tunnetta aiheutti se, että osa materiaalista oli samaan aikaan myös hyvin itsestään selvää, ainakin kaikille diginatiiveille ja asiaan syvästi vihkiytyneille.

Mielenkiintoisimpina esitelminä mieleeni painuivat kuitenkin Chris Messinan loistava tarina verkkoidentiteeteistä ja OpenId:stä. Muistellessani esitelmää, mieleeni uiskentelevat ajatukset henkilöbrändeistä ja siitä, kuinka tulevaisuuden mediakäyttöä eivät ohjaa teknologiat vaan “ihmisplatformit”. Haluat seurata minua, et niinkään minun Twitter tai Facebook -fiidiäni, jne. Mielenkiintoista! Päivän varsinainen business -striimi, Andrea Vascellarin isännöimä Mind Your Community Business, oli myös erittäin mielenkiintoinen tarina ja paneelikeskustelu open sourcesta ja yhteisöllisistä bisnesmalleista. Ensimmäisen päivän päätti loistava Jyri Engeström Googlelta tarinallaan “haukkapalan kokoisista informaatiohippusista” (Snack Size Sociality: Affection, Influence and Identity in the Days of Bite-Sized Media).

Toinen päivä valkeni Måns Adlerin esityksellä kommunikaatioteknologioiden demokratisoinnista. Tarina kertoi Ruotsalaisen Bambuser -videopalvelun kehitystarinan kehyksessä internetkommunikaation muutoksesta. Månsin jälkeen lauteille asteli TeliaSoneran edustaja aiheenaan videokonferenssin muutos ja tulevaisuuden avoimet rajapinnat. Ehkä ajankohtaisempi aihe kuin äkkinäinen voisi kuvitellakkaan. Ainakin business -puolella. Päivän aikana tutustuin myös erittäin mielenkiintoiseen esitelmään Hammerkit -tuotteesta. Tätä pitää tsekata myöhemmin lisää.

Toisen päivän päättivät jälleen spektaakkelimaiset esitelmät. Adam Greenfield Nokialta sinkosi yleisön kiertoradalle näkemyksillään verkostoituvasta urbanismista (Networked Urbanism), jossa talot eivät olleet enään vain asuntoja vaan verkon resursseja. Tarinassa jokainen kadun neliömetri oli oma verkkosolmunsa ja ihmiset parveilivat lintujen lailla sosiaalsten medioiden tullessa osaksi todellisuutta augmented realityn avulla. Mahtavaa! Päivän päätti Pekka Himasen esitys luovuuden kulttuuri-ilmapiiristä. Tarina oli omasta mielestäni mielenkiintoinen, vaikka joistakin yleisön reaktioista oli aistittavissa muitakin tuntemuksia 🙂 Erityisen kiinnostavia olivat kuvat maapallon taloudellisten, tieteellisten ja innovatiivisten hermokeskusten sijainnista (spikes). Small world … eh. Myös havainto face-to-face kommunikaation eduista virtuaaliseen nähden oli mielenkiintoinen.

Mielenkiintoisen asiasisällön lisäksi tapahtuma tarjosi myös erittäin hyvän tilaisuuden verkostoitua toisten internetpöhelöiden kanssa. Face-to-face tapaamisilla on todella arvonsa, kuten Himasen esityksessäkin todettiin. Eräs merkillepanemani seikka konferenssissa oli myös esitysten loistava visuaalisuus ja esitystekniikan hallinta. Esitysten slideshowt ja tarinan kerronta ovat asioita, joita niin kovin usein laiminlyödään yritysmaailmassa. Näissä esityksissä oli valtavat annokset presentaatio-zeniä, joista itse kunkin on syytä ottaa oppia! Jyrkkä ei bulletpointeille ja pienelle fontille!! 🙂

Hyviä linkkejä edellä mainittuihin esityksiin liittyen:
Chris Messinanan esitys ja video Andrea Vascellarin blogissa
Suomenkielinen yhteenveto Chris Messinan esityksestä Gemilon blogissa
Jyri Engeströmin esitys ja video Andrea Vascellarin blogissa
Jyri Engeströmin esityksen suomenkielinen yhteenveto Gemilon blogissa. Samassa blogissa myös yrityksen menestyksen avaimet
Mind Your Community Business esitys ja video Andrea Vascellarin blogissa
#mindtrek @ Twitter

Historia toistaa itseään…Siirryin taas käyttämään Disqus -kommenttiplugaria tässä blogissa. Tällä hetkellä vanhat kommentit synkronoituvat parhaillaan Disqus -saitin kanssa. Kaiken pitäisi näkyä ja toimia tämän toimenpiteen jälkeen normaaliin tapaan ja homman pitäisi vain parantua entisestään.

Disqus -plugin tuo monenlaisia hyötyjä blogikommentointiin. Se kytkee blogin mm. moderneihin web-palveluihin ja mahdollistaa kommentoinnin esimerkiksi Twitter ja Facebook -tunnuksia käyttäen. Tämän lisäksi palvelun pitäisi auttaa alati kasvavan roskapostikommenttiongelman (huh mikä sana) kanssa.

Kommentointi ilman edellä mainittujen palveluiden tunnuksia (tai Disqus -tunnuksia) onnistuu edelleen normaaliin tapaan automaattisella Guest -tunnuksella.

Toivotaan, että konversio menee nopeasti läpi ja arvokkaat kommenttinne säilyvät tallesssa. Ja sitten eikun kommentoimaan … silvuplee! 🙂

Woh! Olenpa sitten saanut pari kappaletta ehtaa Suomalaista kommenttispämmiä blogiini viime päivinä. Tai liekö niinkään suomalaista, mutta ennemminkin suomenkielistä. Eli siis näitä “hyvä kirjoitus, olen samaa mieltä…keep up the good work” ja sitten nimestä on linkki johonkin pilleri- tai kellokauppaan.

Aika hanurista, mutta samaan aikaan mielenkiintoinen ilmiö sinällään. Ongelmahan on vaivannut kansainvälisiä ystäviämme jo pitkään, mutta me täällä lintukodossa olemme saaneet olla asialta rauhassa. Kielimuurimme takia tietenkin. Kehitys kuitenkin kehittyy ja nyt joku keinoäly tai google translate on kehittynyt niin hyväksi, että spämmi taipuu jouhevasti jo suomeksikin. Tästähän seuraa tietenkin se, että blogien spämmifiltterit menevät tiukemmalle ja keskustelu hankaloituu. Se on harmi.

Jännä nähdä miten homma kehittyy. Oikeiden mainostajien toivoisi ottavan oppia tästä. Mainokset blogeissa ovat käypää kamaa. Ei spämminä, mutta harkiten ja bloggaajilta tilaa / aikaa ostaen. Tervetuloa vaan. Tiedätte mistä minut tavoittaa… 😀

Niin ja sitten yks ihan toinen asia…tai no mainos se on tämäkin. Tässäkin blogissa on nyt vihdoinkin google käyttäjäraati! Yippee! 🙂 Tervetuloa myös siihen kaikki. Josko sille jotain käyttöä keksimme 🙂 Jos luet tätä RSS-lukijalla, niin kipaiseppa osoitteessa blog.hessujarvinen.com niin siellähän se.

En yleensä kyylää blogini kävijä ja tilaaja statistiikkoja jatkuvasti (enpä!). Viimepäivinä olen kuitenkin tavannut itseni silmäilemässä niitä lähes päivittäin. Tämä johtuu siitä, että havaitsin taannoin (omasta mielestäni) erikoisen seikan blogin RSS-syötteen tilaajamäärissä. Lukumäärä oli puolittunut, eli vähentynyt puolella. Koska en ollut mielestäni tehnyt mitään tason nostoa tai laskua sisältöjen osalta, enkä sen kummemmin kai myöskään postien julkaisutaajuuden suhteen, olin ymmälläni. Mikään ei ole muuttunut, mutta tilaajat vähenevät huomattavasti. Voihan olla, että taisteluväsymys alkaa vaivaamaan lukijaa, kun vuodesta toiseen yrittää sinnitellä tarinoideni parissa 🙂 Tai sitten…tämä on vain tekninen virhe. Niin juuri…se sen täytyy olla. Näin ainakin itse haluan uskoa. Tätä ajatusta tukee myös se seikka, että sivujen latausmäärät ovat kuitenkin pysyneet samana, elleivät jopa kasvaneet viimeaikoina. Eli trafiikkia on ja tarinoita haetaan, mutta ei tilata.

Olisiko tämä sittenkin trendi? Onko RSS-lukijoiden aikakausi mennyt ja on taas palattu suoraan web-sivuilla vierailuihin blogeissa? Nop…podcastien suhteen tämä trendi ei ainakaan ole totta, mutta josko blogeissa. Hmm. Vai olisivatko syynä kesälomat? Kuka sitä nyt joutavia törinöitä ja teknohöpötystä kesälomalla…paitsi minä. Vai onko kansalaismedia ja blogit kadonnutta kansanperinnettä?

Mistä näistä tietää, tavallinen ihminen. Onko sulla samoja oireita? Kyyläätkö statistiikojasi päivittäin? Onko trendiä havaittavissa? Oi bloggaaja -veljet ja siskot…kertokaa. Auttakaa miestä mäessä. Uskonvahvistusta nyt!

Minä juon nyt kahvia.