“Tää on web2.0 ajattelijan arkipäivä, kukaan ei tarvitse minua tänään…”

Puuh…Taas on pitänyt viimepäivät senpäiväistä haipakkaa, että alta pois. Blogi ja kaikki muukin web2.0 -elämä ovat jääneet kauas taustalle. Striimi.net kehitysblogiakaan ei olla ehditty kirjoittamaan, eikä sen pahemmin tekniikoitakaan hiomaan. Sähköposteihin ei ehdi vastaamaan, Skype -conferenssit unohtuvat pitää, foorumeille tulvii kysymyksiä, joihin ei ehditä vastaamaan…vain muutamia mainitakseni. Muuten menee kyllä ihan mukavasti, kiiitos vaan kysymästä. Mistähän sais eksponentiaalisesti tunteja lisää vuorokauteen ja mielellään siten, että ehtisi vielä nukkumaankin?

HessunKahvilan uutta jaksoa pitäisi kuitenkin tulla jälleen ensi sunnuntaina (17.2.2008). Striimi.nettiä pyritään jälleen edelleen kehittämään heti kun se on mahdollista. Niin ja niitä apuja / ideoita ja sen sellaista sen suhteen otetaan mielellään edelleen vastaan. Jos joku esim. ehtisi tutkimaan kunnollista playlist-softaa, jossa olis web-hallinta ja icecast2-striimaus mahdollisuus, niin keskustelen mielelläni ideioista. Myös bändit ja uusi creative commons -musiikki on aina terve tullutta.

Striimi.nettihän toimii nyt Alpha-1 vaiheen road mapin mukaisesti ihan hienosti. Ei sillään eikä millään. Sieltä löytyy nyt playlista, live lähetyksiä voi lähettää ja on foorumit ja chatit sekä web-sivut. Tänä lisäksi tarvittaisiin kuitenkin vielä lisää. Kehityksen tulee kuitenkin kehittyä ja sitä tässä yritetään. Eli että saataisiin vähän lisää väriä oksennukseen ja uutta verta sahalle. Musaan vaihtelua, vanhoja podcasteja uusintoina sekä muuta hauskaa. Vähän niinku sisältöä kato. Ja vieläpä jossain järjestyksessä. Ohjelmakarttakin olis kiva…No onhan tuota tekemisen suota. Onneksi homma on mukavaa sentään.

Sellaista se on Web2.0 -ajattelijan arki. Joskus havahdun ajatukseen, että ymmärrän miksi podcastien määrä ei lisäänny, web radioita on vain kaupallisella rintamalla ja niin edelleen. Eihän kenelläkään ole aikaa tehdä moisia juttuja 🙂 Ehkä web2.0 läpimurto ja käyttäjien luoman sisällön uusi aika koittaa vasta sitten, kun ajatukset voi siirtää jonkin robotin käsiteltäviksi. Illalla ajattelee web-radion kehitystä. Listaa mielessään tärkeimmät jutut ja antaa ne robotille. Aamulla kun herää, on radio koodattu, yhteisöt luotu ja lähetys käynnissä….ja sitten mä heräsin. Ja entäs ne kuuntelijat? Kuunteleeko niitä juttuja kukaan. Kannattaako kaikki se vaiva ja innostus, jos kuulijoita ei ole?

Haluat varmaankin vastauksen? No: Kannattaa tietenkin.

Miksi? Sen kuulet seuraavassa jaksossa 😀

EDIT: Kirjailin hieman teknistäkin söttöä striimi.netin kehitysblogiin. Käypä katsomassa, jos innostaa.