Kuten kaikki mikroblogi-aikaansa seuraavat hipsterit hyvin tietävät, kimpaantuivat Suomen mikroblogi-skenen aktivisitit taannoin Suomalaisen Jaiku -palvelun toimintaan. Kaikki sai alkunsa siitä, kun iso ja mahtava Google osti Jaikun. Tästä alkoi Jaikun kehittäminen, joka käyttäjille näkyi kehittämisen päättymisenä (mikä sinällään oli mielenkiintoinen ilmiö ohjelmiston kehityksen näkökulmasta). Loppu onkin sitten historiaa, eikä siitä sen enempää.

Jaiku kirjoitti kuitenkin pienillä kätösillään merkittävän osan tuntemamme internetin historiaa, aktivoimalla ihmiset jälleen keskustelemaan. Jaikusta tuli “nykyajan” IRC, jota jokainen pystyi käsittelemään koska se oli webissä. Kaikkihan lähti Jaikussa, kuten niin monessa muussakin mikroblogi-palvelussa, lokaatiotiedoista ja “mitä-nyt-teen” -viesteistä. Tästähän se Twitterissäkin lähti (josta muuten vois joskus puhua tarkemminkin). Jaiku otti kuitenkin oman näkemyksensä asiaan säikeisillä kommenteillaan. Sekös meitä miellytti.

Noh. Nyt kaikki hipsterit ovat kuitenkin siirtyneet Jaikusta, Brightkiten kautta Qaikuun. Tarinassa on kuitenkin jotain perin outoa minun osaltani. Sitä tässä on se, että minä joka yleensä innostun aina kaikesta, en ole yhtään innostunut Jaikusta, Qaikusta enkä Brightkitesta. Auts..oikein heti pistää kylkeen kun sen edes sanoo ääneen.

Tämä ei ole millään muotoa epäluottamuslause em. palveluita kohtaan. Ei suinkaan. Ja hitonkos väliä sillä lopulta on, mistä minä olen innostunut. Eiköhän jokaiselle löydy oma palvelunsa netistä. Vai liekö tässä juuri siitä kysymys, että mistä tässä kaikessa olikaan kysymys!? Palveluita taitaa olla jo aivan liikaa ja yhteisöllisyys (joka oli just se juttu) ei pääse enään muodostumaan.

Tästä kertoo esim. se, että kaipailisin paljon käyttämääni ping.fm -palveluun takaisinkytkentää. Näin minulla olisi yksi paikka, josta voisin postailla, kommentoida ja seurata kaikkia palveluita. Vinkki..vinkki… Noh. Tämähän ei toki ole yhteisöpalveluita rakentavien click-trough-advertising ja hitcounter -miesten (ja naisten) agendalla ensinkään…tietenkään. Kaikki kun aina haluavat haalia ihmisten katseet ja käynnit omaan palveluunsa, mikä on sinällään ymmärrettävää mutta tylsää.

Mielenkiintoiset ovat ajat kuitenkin niin palveluiden kehittäjille, kuin käyttäjillekin. Blogaajista puhumattakaan. Back-to-the-roots! Miksi se Kahviloitsija Järvinenkin viihtyy enemmän siellä Facebookissa nykyään, kuin Twitterissä? Ja miksi se postailee kaikkialle aina kuitenkin Ping.fm:llä. Missä sen fokus oikein on?

Pienet ovat nyanssit, joilla palvelut erottuvat ja rahaa tehdään. Miksi toinen onnistuu luomaan sub-web -kokemuksen ja yhteisön ja toinen lähinnä ärsyttää? Siinäpä on kysymys.

Että tsemppiä ja Pirkkaa vaan sinne Qaikuun. En mä innostunut siitä Brightkitestakaan, jos se yhtään lohduttaa. Ja tokihan te tiedätte vanhan markkinoinnin perusteesin: “ei ole väliä mitä puhutaan, kunhan puhutaan”, joten olkaapa hyvä vaan tästäkin kirjoituksesta. Peace! 🙂

Edit1: Kova pulina aiheen tiimoilta…yllätys…. Qaikussa 🙂