Tänään se sitten tuli, taannoin kerrottu ja kovin odotettu Verkkokauppa.comin paketti. Pakkauksessa oli 2 kappaletta Netgearin XE104 -powerline adapteria (4 porttisilla kytkimillä). Paketti repien auki ja purkit töpseliin. Kliks ja verkko toimii.. Todellinen plug & play -kokemus. Wow. Kun verkko oli testattu päärakennuksessa huoneiden välillä oli aika siirtyä tulikasteeseen. Siispä studiolle.
Kytkentöjä, totuuksia ja ääninauhaa
Jännityksestä vapisevin käsin kytkin laitteen töpseliin…PUM..verkko syntyi välittömästi. Kun kytkin Macin suoraan Netgeariin, internetin ihmemmaa tulvahti studion töpselistä koneelleni. Kylläpä oli ihmeellinen ja todellinen “osaamisen kokemuksen”, vai pitäisikö sanoa toimivuuden kokemuksen hetki. Wow! Hetken tuuletettuani ja hypittyäni tasajalkaa ryhdyin kytkemään piuhoja paremmin. Kytkin ensin Netgearin perään laatikon perukoilta löytyneen Linksysin WRT-54G WLAN purkin/reitittimen. Tämä kuitenkin osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi toimimattomuutensa johdosta. Liekkö syynä se, että joskus intomielisenä hetkenä olin flashannut purkin FON -firmikseen. Siinä oli ilmeisesti jotain vikaa. Pengoin hetken lisää laatikkojani. Löysin pölyn seasta vanhan D-Linkin DES-1005D kytkimen. Ja se toimi kuin se kuuluisa junan WC, eikä nyt puhuta Intercitystä. Verkkoni oli siis valmis. Eikun koneita kiinni…
Nopeus
Kuten aiemmin jo kirjoittelin, oli sähköpiuhainternettivehkeiden läpimeno (troughput) minulle pieni arvoitus. Eikä se asia ihan suoraviivaiseksi osoittautunut empiriankaan kautta. Nimittäin ensimmäisissä kytköksissäni päärakennuksessamme ja myöhemmin studiolla näytti PPO Oy:n nopeustesti kummia 1 megan läpimeno lukemia. Kummia nämä olivat sikäli, että ADSL -linjani on teoriassa 24 megainen ja käytännössäkin lähellä 10 megaa. En olisi odottanut vaimennuksen olevan tuota suuruusluokkaa, varsinkaan lyhyillä yhteysväleillä. Muutamia kytke-pura-kytke -yrityksiä myöhemmin Studiolla nopeus vakiintui kuitenkin jostain syystä lopulta 5 megaan. “Truuputtia” siis löytyi ihan mukavasti. Mistä tämä heilahtelu sitten johtui? Se jäi hieman arvoitukseksi. Lisähuomiona sanottakoon, että en mitannut sisäverkon nopeutta mitenkään, joten em. vaihtelu voi olla jostain internetin syövereistä tai ADSL-tilaajalinjastani johtuvaa. Hyvin epämääräistä ja epätieteellistä tutkimusta siis, mutta pääasia, että data liikkuu. Viilataan ne pilkut sitten myöhemmin. Sisäverkosta puheen ollen. Netgearin purkki ilmoittaa sisäverkon maksiminopeudeksi spekseissä 85 megaa, mutta tähän tuskin päästään, kuin laboratorio-olosuhteissa.
Studioilla mittaamani viiden megan läpimeno on kuitenkin normaalikäytössä aivan riittävä. Muutamia netin yli kulkeneita Skype-videopuheluita myöhemmin totesin linjan myös toimivaksi raskaahkossa Skype -käytössä. Näin ollen tämän testin valossa ensi sunnuntain HessunKahvilan suora internetradiolähetyskin pitäisi sujua ainakin tekniikan puolesta mallikkaammin, kuin aiemmin.
Tämän lyhyen kokemuksen perusteella powerline ethernet tuntuu kerrassaan toimivalta konseptilta. Jää nähtäväksi, miten homma jatkossa pelittää. Pysyös siis podcastissa ja blogissa, niin tutkitaan aihetta. Raporttia nimittäin varmasti piisaa 🙂
