Hessun Blogi

Niinpä niin. Onkopa näin, vaiko eiköpä ole? En tiedä. Olen ainakin itse joissakin aiemmissa blogipostauksissani tuskaillut postaamisen jääneen kovin vähille. Erkkaakin epäiltiin jo kadonneeksi blogistaniin, kun mies ei kirjoittanut mitään aikoihin. Yksi jos toinenkin on vähentänyt kirjoittamistaan. Miksi? Kerron teille totuuden…eikun teorian.

Ongelman nimi on keinotodellisuuden siroutuminen. Joku voisi kutsua tätä myös webosysteemin (web+ekosysteemi) diversiteetin käänteisvaikutukseksi. Se joku taidan olla minä, koska juuri keksin tuon termin. Eli mistä tässä kaikessa olikaan taas kysymys? No tästä: Tavallisella herraa pelkäävällä ja työssäkäyvällä ihmisellä on vain rajallinen aika käytettävissään web2.0 presenssinsä ehoon hoitamiseen. Diversifioidu ja siroudu siinä nyt sitten! Ne webissä työkseen puuhailevat hipit ovat sitten eri asia. Jotkut jopa saavat palkkaa blogien lukemisesta, kirjoittamisesta puhumattakaan. Hih. Weird times my friend..

Rajallinen aika ei yksin selitä kuitenkaan kaikkea. Ongelman varsinainen kova ydin sijaitsee liiallisessa palvelutarjonnassa ja hienouden jonglöörauksessa. Ennenkaikkea uusien palveluiden liian hyvässä käytettävyydessä. Ongelma on siis varsin salakavala ja monimuotoinen. Otetaanpa siksi esimerkki tätä asiaa selventämään.

Jo muinaiset Roomalaiset…eikun BBS…Arpanet…Mistä tämä pitää aloitta..Ööö..siis…fast forward:

Ennen vanhaan tehtiin kotisivuja, kuten kaikki muistaa. Kirjoitettiin Notepadilla puhdasta HTML:ää ja sökellys julkaistiin web-serverillä, josta kaverit sitten lukivat sitä NCSA Mosaic -selaimella. Tämä oli käänteen tekevää ja messevää. Kuka tahansa pystyi yhtäkkiä “julkaisemaan” mielenkiintoisia juttuja (ainakin omasta mielestään) ja saamaan ne julki kaikelle kansalle siellä internentissä. No vaikka kaikki kansa nyt ei netissä vielä ollutkaan, niin uskaliaimmat ja taitavimmat julkaisivat siellä jopa valokuvista skannattuja säköisiä kuvia verkkosivuillaan. Näitä sivuja kutsuttiin gallerioiksi. Gallerioiden latautumista tosin odoteltiinkin sitten ruutujen ääressä piiiitkään. Olihan modeemeissa baudeja jo toista tuhatta. Elettiin kaiketi jotain 80-90 luvun taitetta. Kohta kaikki tekivät “kotisivuja”. Maailma oli miltei pelastunut. Kommunikaatio oli ja kävi pyydyksiin. Toisilla oli jo matkapuhelimetkin…niillä pystyi lähettämään niitä tekstiviestejä. Turhia.

Aikaa kului ja teknologia kehittyi. Kodeissa yleistyivät laajakaistat. Televisio ja radio menettivät yhä enemmän ja enemmän yleisöstään tälle uudelle nousevalle auringolle, internetille. Mediasedät ja levy-yhtiön mogulit tuskailivat ja kravatit alkoivat kiristää, kun sana internet mainittiin. Onneksi ei sentään kukaan maininnut sanaa Podcast vielä tuolloin. Teuvo Tavallinenkin haistoi tilaisuutensa tulleen. Olivathan pujopartaystävänsä koodanneet avoimen koodin ja teknologiarakkauden nimissä jotain, jota kutsuttiin julkaisujärjestelmäksi. Se oli ilmaista ja helppoa. Ilmainen lounas siis olikin olemassa. Teuvo ryhtyi kirjoittamaan blogia. Hän ei tosin ensin tiennyt, että se oli blogi, ennenkuin vasta tulevaisuudessa, jossa hänen web2.0 gurunsa (entinen kotisivumies) sen hänelle kertoi.

Aika vain kului ja kului. Teuvostakin tuli internetjulkkis. Hänen bloginsa oli suosittu ja se oli ajan hengen mukaisesti sitä kuuminta hottia: kansalaisjournalismia. Teuvosta oli tullut yllättäen journalisti. Hän ostikin siksi baskerin ja alkoi viihtymään baareissa. Boheemisti tietenkin - Mac -kainalossa. Teuvo suolti koko elämänsä verkkoon, olihan radikaali avoimuus (ameriikaksi: radical transparency) SE juttu. Piti olla avoin…avoin ja avoin. Teuvo muisti jo aikoinaan television esihistoriallisella aikakaudella kuulleensa jonkun lauseen. Se meni jotenkin näin “..kaikkien kanssa, kaikkialla, kaiken aikaa..”. Taisivat olla perkuleet aikaansa edellä tuolloin -tietämättään tietenkin.

Radikaalit olivat ajat. Teuvo kuvasi jokaisen liikkeensä ja lähetti siitä kuvan Flickr-palveluun. Olipa kätevää. Enään ei tarvinnutkaan koodata HTML:ää, eikä edes julkaista blogia. Radikaalit ja läpinäkyvät ystävät kun kohtasivat tuossa valokuvien mekassa. Muuna aikana Teuvo kertoi radikaaleille kavereilleen liikkeistään Jaikussa ja Twitterissä. Joskus oikein radikaaliksi heittäytyessään hän päivitti matkustustietonsa Dopplr:nkin. Ensin hän oli tietenkin kuvannut pari videota (puhelimella tietenkin!) ja julkaissut ne YouTubessa. Teuvo hengaili ja verkostoitui kaikkialla. Hänen lasittuneessa katseessaan heijastelivat FaceBookikit, LinkdInnit, Plaxot ja muut. Julkaisipa Teuvo joskus myös LIVE -videota QIK:ssa tai Floobsissa. Teuvo oli ekstaasissa. Kaikki tuntui olevan mahdollista. Koko maailma oli vihdoinkin selvä kolmessa minutissa. Ei tarvinnut enään tavata ketään, matkusta tai tehdä mitään muutakaan “normaalia”. Kaikki hoitui netissä. ooVoo tai Skype vaan päälle ja silirimpsis. Maailma oli siinä.

Yksi asia häntä kuitenkin askarrutti, nimittäin se baskeri. Mitäs sillä nyt enään tekisi. Eihän tuota blogia ollut tullut kirjoitettua ollenkaan. Mihin sitä paskeriakaan sitten enään. Sehän oli journalisteja varten ja Teuvosta oli tullut Web2.0-läsnäolija. Pam! Teuvo havahtui, kuin Vaaran Tero konsanaan, selaillessaan vanhoja blogipostauksiaan. Kaukana olivat ne ajat, jolloin blogi oli se juttu. Siellä julkaistiin kuvat, videot ja tekstit. Yllyttömimmät julkaisivat jopa linkkilistansa siellä. Blogiin kirjoitettiin lyhyitä ja pitkiä juttuja. Mikroblogauksesta ei edes tiedetty. Kaikki oli koherenttia ja keskitettyä ei siroutunutta ja mikroa….uuh.

Swoooosh…Teuvo heräsi jäätelökopin kassajonossa, maksoi käsilleen valuvan jäätelötötterönsä kännykkänsä mikromaksu-NFC-härpäkkeen avulla ja kirjoitti siitä Jaikuun. Naureskellessan hellämielisyydelleen hän otti vielä kuvan kengälleen pudonneesta jäätelökökkäreestä ja postasi sen Flickriin. Saatesanoiksi laitettiin webosfäärin biodiversiteetti….Hän myös päätti, että jonain päivänä taidan kirjoittaa tästä blogiinkin..ihan vaan vanhojen aikojen muistoksi…jos vain olisi sitä aikaa. Se kun on niin kovin vaivalloista ja hankalaa se blogaus. Pitää miettiä ja kaikkee.. ääh. Ajatuksesta tuskastuneena Teuvo päättikin blogikirjoituksen sijaan tehdä Tumblriin vain uuden “blogin” joka syndikoi hänen Jaiku-fiidiään ja Flickr -kuviaan. Thats it. Helppoa. Ja kaikki oli jo valmista ennenkuin hän oli edes ehättänyt pois jätskikopin vaikutuspiiristä. Mitä me tehtiin, ennenkuin meillä oli mobiili laajakaista, Teuvo huokasi ja kurottautui avaamaan biodieselautonsa ovea.

Sen pituinen se.

Kun nyt “mikrobloggauksen makuun päästiin” niin sanotaanpas myös, että rakas mahtava ja mielenkiintoinen web-radiomme striimi.net on päässyt mukaan Nokia Internet Radio -directoryyn.

WOOOHHOOOO!! Tämä on suuri askel ihmiskunnalle ja meille kaikille striimi-päille. Kiitos tästä lankeaa eritoten Jiille! You freakin’ rule man!! Kiitos!!

Eli tämähän tarkoittaa nyt sitä, että aina kun henkilö lataa uuteen Nokia matkapuhelimeensa Nokia Internet Radio -sovelluksen (ja liekö se kohta jo vakiona kaikissa) niin tämän sovelluksen radiolistasta löytyy suoraan striimi.netin ihmeellinen maailma. This is what we call advertising space…. Suomalainen kansalaismedia ei ole enään entisensä. Se on nyt julkinen! :-D

No hehkutus sikseen, mutta tämä vaan on niin hiton hieno homma! Eller hur? Nyt vaan kaikki väsäämään mielenkiintoisia radiosisältöjä. Mikäli sinulla on ambitiota aiheeseen, niin otappa yhteyttä. Suunnitellaan yhdessä, miten maailma valloitetaan radion keinoin. Osoitehan on se vanha tuttu hessu at hessujarvinen piste com.

Huoh. Viikon mittainen influenssa alkaa olemaan takana. Olipas aikamoinen flunssa tälläerää. Pthyi. Vieläkin hikoiluttaa, kun vähänkään tekee mitään. Onneksi homma alkaa tosiaan olemaan ohitse. Monenmoista hommaa jäi kyllä tekemättä sen takia. Vuoden Podcast -tapaaminen Pukkilassa, HessunKahvila, viikon työt (kiirettäkin olis..yllätys) ja sen sellaista. Vain muutamia mainitakseni. No aina ei voi voittaa. Ihminen ei ole kone.

Toisaalta oli hyvä, että tuli kerrankin oltua tekemättä mitään ja levättyä. Että pitääkin ihmisen olla pahvi. Pitää sairastaa niin, ettei hereillä pysy, jotta tulee huilattua. Sellaista se nykyaika kaiketi on. Ei pitäis. Rauhoittukaa ihmiset! Ja minä kans.

No onneksi kuitenkin jotain hyvääkin. Striimi.netissä on nimittäin ensi viikonloppuna tarjolla ensimmäistä kertaa LIVE -lentopallopelin selostusta. Striimi - Sports -kanava avaa siipensä ja lehahtaa lentoon …ei ei ei. Virallisesti ei ole mitään sellaista sports-kanavaa..heh..mutta vois olla… Tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel meille. Hienoa! Striimi.net tuli tämän tarinan siivellä mainituksi myös “Mäntttän Lehdessä” …yay! :-D

Ainiin. Puhelinkin sökähti. E61i siis. Homma meni näin. Otin kuvan sen kameralla, juurikin tuosta striimi.net jutusta, kun puhelin hajosi. Onneksi Jii sentään onnistui sen kuvaamaan.

No kuvan ottamisen jälkeen koitin tietenkin lähettää sitä Shozun avulla Flickriin. Puhelin kaatui (joka ei sinällään ole yllätys). Bootin jälkeen puhelin kuitenkin ilmoitti vain “Puhelimen kytkentä epäonnistui. Ota yhteyttä jälleenmyyjään”. Mielenkiintoinen ilmoitus. Pitää varmaankin ottaa yhteyttä. Prkl! Taitaa ottaa puhelin yhteyttä kohta seinään. No ei sentään. Lähetän sen kiltisti korjaaamolle. Varsinainen Äly Puhelin. Pöh.

Noh. Ensiviikolla olisi talviloma. Kyllä kelpaa. Tosin ei voi oikein tehdä mitään, kun on vielä vempula, eli toipilas. Josko vaikka tulisi luettua enemmän. Nyt kun ei voi touhottaa. Heh. Luen muuten parhaillaan Lemmyn (juu sen Motörheadin) elämänkertaa. Vaikuttaa jokseenkin mielenkiintoiselta (kiitos Kipille lainasta!). Lukeminen kannattaa aina.

Lukemisiin.

..Niin ja katsotaan nyt, tuleeko HessunKahvilaa sunnuntaina. Yskä on vielä melkomoinen ja vetokin aikalailla vähissä. Se on tuo live ponnistelu aina sellaista urheilua, että voipi jäädä väliin. Koittakaa kestää…pliizz… Niin ja siitä tulikin mieleeni, että ei olis yhtään pahitteeks lähetellä mulle jotain äänikommenttia ja tarinaa vaikka sähköpostilla tai 03-7411 8559 numeroon…aika hiljaista on sillä sektorilla ollut viimeaikoina nimittäin…

01032008507

Originally uploaded by tuija

Hepsheijjaa! Tänään se sitten alkaa. Nimittäin tuo kauan odotettu Suomen Podcast-welhojen puuhaviikonloppu. Joukko Suomalaisia eturivin podcastvirtuooseja kokoontuu Henrik Anttosen johdattamina Suomen Pukkilaan. Kokoontumisen tuotoksia on jälleen kuultavissa Podcast -lähetyksinä, sekä nyt ensimmäistä kertaa myös LIVE -webradiolähetyksinä striimi.netin web-radiossa.

Eipä muuta sitten kuin kaikki kynnelle kykenevät kuulolle. Ensimmäinen yhteislähetys radio Striimistä kajahtaa tänään lauantaina kello 16:00 alkaen. Allekirjoittanut makaa täällä kotona flunssan kourissa, joten en tästä syystä ole päässyt itse paikalle tuohon megatapahtumaan. Ja sekös sapettaa!

Tänä viikonloppuna 1.-2.3. ei myöskään tule HessunKahvilan lähetystä, koska ääneni on kadonnut Kankkulan kaivoon flunssan myötä.

Hauskaa Pod-viikonloppua kaikille sinne Pukkilaan ja menkäähän kuulijat kuulolle striimi.nettiin. Siellä on myös hyperinteraktiivinen chat, jonka avulla pääsette kommunikoimaan lähetyksen tekijöiden kanssa.

Eilisen menestyksekkään Kansalaismedian historian suurimman urotyön jälkeen Erkka jatkaa väsymätöntä taisteluaan puolestamme. Nyt tämä sankari on sitten radiossa. Kuulet ja näet tämän live-haastattelun tänään tiistaina hieman kello 12 jälkeen tässä blogissa tai suoraan osoitteessa qik.com/erkka, jossa voit myös osallistua LIVE keskusteluun. Nyt kaikki huhuilemaan Erkalle, että radiosedätkin näkevät, miten kaksisuuntaista viestintä nykyään onkaan :-)

Go ERKKA go!