Huh! Olipas taasen haipakka viikonloppu. Pääsin tänne blogiin jälleen tapani mukaan hieman ajastani jäljessä ja myöhässä. Sortsit siitä. Mutta kuten varmasti koko “skene” onkin jo lukenut sieltä och täältä, oli Jyväskylässä viime perjantaina waltaisan mahtoisa Blogimiitti. Kyseessä oli jo historiassaan toistamiseen järjestetty Jyväskyläläisten (ja vähän muidenkin) blogaajien ja verkkovelhojen kokoontumisajo. Hankkeen puuhamiehinä olivat jälleen kerran styrangit 40100 ja Fotomik. Kiitos heille hienosti organiseeratusta häppeningistä!

Tunnelma miitissä oli välitön ja extrovertikaalinen :-). Oli akrobatiaa, improvisaatiota ja vahvaa tarinaa. Aivan sitä tälläinen jäykkä teknokraatti oli ihmeissään siitä luovuuden pirskahtelusta, jota paikalle saapuneet verkkojen veteraanit edustivat. Kävimme illan aikana äärimmäisen mielenkiintoisia keskusteluita blogien sisällöstä, blogauksen syvimmästä olemuksesta ja verkkoidentiteetin jakautumisesta ja/tai sen merkityksestä. Eikä tuoppiinkaan tietysti syljetty ja siksi vauhtia ja vaarallisia tilanteita tietenkin riitti (yksi ovikin meinasi puhjeta tyystin siinä rytäkässä). Kyllä. Ovi voi mennä puhki, jos niikseen tulee. No tässä tapauksessa siitä tulikin tilataidetta lopulta, mitäs muutakaan. Luovassa menossa kun oltiin. 🙂

Mahtava oli siis meininki ja meno. Muistelen tapahtumaa lämmöllä ja jään pohtimaan blogauksen syvintä olemusta. Mistä ihmeestä tässä kaikessa lopulta oikein olikaan kyse. Tekniikasta vai sisällöstä..hmm 😉 Kiitos vielä kerran teille KAIKILLE. Ootte kyllä keimo epeleitä koko porukka! Oli mahtavaa saada tavata teitä, for real!

Blogimiitti on puhuttanut ja osunut silmääni ainakin seuraavissa blogeissa
Fotomik, 40100, JKL-Blogimiiti, Mieto Marinadi, Zache, Aamun Kuiskaus, Halo Efekti, HessunKahvila #67 (äänitunnelmia)

Kuvia tapahtumista löytyy mm. Flickristä (tageilla Jyväskylä Blogimiitti) täten

Tässä vielä yksi kuva myös mun fiidistä näin alkuun (ja Flickr ei muuten vieläkään pelaa WordPressin XMLRPC -end pointin kanssa…mrr!!)

Vakiopaineen kellari1

Woohoo! Kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää. Törmäsin sattumalta internentin ihmemaassa tapaukseen nimeltä Pyyhepäivä! Tämän geekimmäksi homma ei enään voi paljon mennä..Heheee..

http://www.towelday.kojv.net/

Tänään on siis 25.5., joka tarkoittaa paitsi legendaarisen kirjailijavelhon Douglas Adamsin muistopäivää, myös kaikille Hitchhiker’s Guide to the Galaxyn ystäville ‘pyyhepäivää’. Pyyhehän oli tuossa legendaarisessa avaruusseikkailussa se jokaisen liftarin perus varuste, jolla selvittiin tilanteesta kuin tilanteesta.

Harmi, kun jäi tuo pyyhe kotiin.. Tässä kuitenkin päivän Q&A, jos vaikka ottaisit pyyhkeesi mukaan:

    Q: Mitä teen?
    A: Kannat mukanasi pyyhettä koko päivän, osoittaaksesi kunnioitusta edesmenneelle mestarille

    Q: Koska tämä pitää tehdä
    A: Tänään 25.5.

    Q: Missä tämä tapahtuu?
    A: Kaikkialla maailmassa

    Q: Miksi pyyhe?
    A: Mikä kysymys tämä on?? 🙂

Mmikä ihmeen pyyhe?:


    A towel, it says, is about the most massively useful thing an interstellar hitch hiker can have. Partly it has great practical
    value – you can wrap it around you for warmth as you bound across the cold moons of Jaglan Beta; you can lie on it on the brilliant marble-sanded beaches of Santraginus V, inhaling the heady sea vapours; you can sleep under it beneath the stars which shine so redly on the desert world of Kakrafoon; use it to sail a mini raft down the slow heavy river Moth; wet it for use in hand-to-hand-combat; wrap it round your head to ward off noxious fumes or to avoid the gaze of the Ravenous Bugblatter Beast of Traal (a mindboggingly stupid animal, it assumes that if you can’t see it, it can’t see you – daft as a bush, but very ravenous); you can wave your towel in emergencies as a distress signal, and of course dry yourself off with it if it still seems to be clean enough.

    More importantly, a towel has immense psychological value. For some reason, if a strag (strag: non-hitch hiker) discovers that a hitch hiker has his towel with him, he will automatically assume that he is also in possession of a toothbrush, face flannel, soap, tin of biscuits, flask, compass, map, ball of string, gnat spray, wet weather gear, space suit etc., etc. Furthermore, the strag will then happily lend the hitch hiker any of these or a dozen other items that the hitch hiker might accidentally have “lost”. What the strag will think is that any man who can hitch the length and breadth of the galaxy, rough it, slum it, struggle against terrible odds, win through, and still knows where his towel is is clearly a man to be reckoned with.

42!

Kun pitääkin taas haipakkaa. Ei ehdi edes blogaamaan…no tässähän sitä. Mutta kun tarkoitan, että ei ehdi blogamaan niistä asioista, joista on suunnitellut kirjoittavansa. Piti oikein ensimmäisen kerran blogaukseni historiassa (since 2004) kirjoitella Google Notepadiin juttuja ylös, joista pitäisi blogata. Outoa. Eikö niitä voisi kirjoittaa suoraan blogiin. Mikä se on kun aikaa ei koskaan ole tarpeeksi? Onko ajassa vika vai minussa? Onko Sinulla aikaa tarpeeksi kaikkeen? Vai yrittääkö sitä liikaa hienostella. Bloginhan kuuluisikin olla rosoista ja raakaa. Siinä kai se sen viehätyskin on lopulta. Muutenhan sitä voi lukea vaikka Pravdaa, eikä missään ole mitän eroa mihinkään.

No ehkä blogaan niistä muista jutuista sitten toisena päivänä. Nyt on pakko mennä välillä tirsamaahan. Muuten käy kalpaten, eikä aamulla pääse ylös sängystä, kuin rautakangella. Kylläpäs muuten väsyttääkin…hooh.

Sanottakoon kuitenkin vielä tässä, että sain sitten tuotantofirmankin sivuja taas nytkäytettyä eteenpäin. Käy tsekkaamassa. Palautettakin saa antaa, mutta pitää myös muistaa, että sivut ovat vasta Web2.0 -trendikkäästi hyvin Beettaiset ..hih. Osoite on www.tht-ryhma.com kun ei se kuitenkaan näy tuosta yläpuolelta…mikä siinä on kun sitäkään ei saa korjattua. Kele! 😀

EDIT: Kirjoittelin tätä viestiä blogiin yöllä about 00:01. Elisan xDSL/kaapelinkorjaussedät aloittelivat huoltotöitä samaan aikaan. Tietenkään en ollut tästä tietoinen ja postin lähettämisen aikaan yhteys oli jo poikki. Yhteys ei myöskään toiminut aamulla…KAADDÄÄMMM! Miksei Elisalla ole huoltotiedote sivuiltaan tilattavissa RSS-syötettä. Pitäisikö sitä joka päivä käydä vilkuilemassa, että onkohan kaapeli taas poikki. Puuh… No homma on homma 🙂 Kyllä tuosta yhteydestä on tänä päivänä niin riippuvainen, että heti kahvi kiehahtaa jos ei data liiku. Outoa. Ehkä katselen hetken ulos ikkunasta 🙂




Ink

Originally uploaded by powerbooktrance.

Huoh..tässä kuuboillessani taannoin netissä, osui silmiini taas kerran jokseenkin vanhahko, mutta aina ah’ niin mielenkiintoinen, juttu. Nimittäin Apple-tatuoinnit ja siitä mieleeni pälkähti edelleen tavaramerkin syvin olemus. Mikä voima siinä piileekään…

Olisipahan se nimittäin erinomaisen hienoa, jos joskus maailmassa itsekin keksisi niin hyvän tuotteen ja hienon tuotemerkin, että ihmiset hakkaisivat sen vapaaehtoisesti ihoonsa, ikuisesti. Tässä ajatuksessa on jotain erittäin äärimmäisen kummallista ja samalla kiehtovaa. Etten sanoisi jopa nerokasta. Ainakin siis tavaramerkin keksijän puolelta. Brandin rakentaminen, tavaramerkin keksiminen, markkinointi, imago ja kaikki. Se on niin monimutkainen, herkkä ja samalla äärimmäisen mielenkiintoisenmonisäikeinen soppa, että en koskaan lakkaa sitä ihmettelemästä. Kuinka yhteen merkkiin voidaankaan ladata niin suuri voima ja symbolinen merkitys. Oikein päätä joskus huimaa.

No yksi printtaa lihaansa ristin, toinen omenan. Onhan näitä. Mielenkiintoista kuitenkin. Tätä ajatusta ja etenkin sitä omenaa on aina hauska silloin tällöin maistella. Eikö?

Tarkastappas siis nämä ja mieti sitä:

Tatskat 1
Tatskat 2
Aiheesta aiemmin tässä blogissa