Brändi on jotain, joka rakentuu esim. kuulijan korvassa tai katsojan silmässä, kun puhutaan mediasta. Tuottaja ei suoranaisesti voi itse vaikuttaa sen rakentumiseen, paitsi tietenkin luomalla hyvää sisältöä, josta tulee ajan ja suosion myötä brändi. Jos tulee. Näin ainakin itse uskon.

Oheisessa videossa Wine Libraryn tuottaja Gary Vaynerchuk kertoo erittäin innostavasti aiheesta ja kiteyttää mielestäni hienosti vastauksen kysymykseen: “miksi sä teet tota?”. Kysymys, jonka olen itsekin aika usein kuullut, kun joku tuttu on huomannut että teen podcastia tai muuta web-julkaisua (häröilyä).

Tuottaminen, brändin luonti, mainostaminen whatever … ei ole kylmää laskelmointia. Ei ainakaan silloin, kun on kyse henkilöbrändeistä. Silloin puhutaan ennemminkin rakkaudesta. Puhutaan aidosta rakkaudesta ja syvästä innostuksesta jonkin tietyn asian tekemiseen tai puolesta puhumiseen. Siksi siinä indietuotannossa ja henkilöbrändeissä maiailee voima, joka voi siirtää vaikka vuoria. Muuttaa ainakin yhteiskuntaa ja sen rakenteita, jos ei muuta. Samainen asia on muuten myös seikka, joka tulisi ymmärtää ja ottaa huomioon arvioitaessa esim. mediavaikutusta ja vaikkapa mainoksen tehoa, kun puhutaan indie-mediasta tai sen henkilöbrändeistä. Asialla on myös vaikutusta mediakenttään, yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin yleisemmälläkin tasolla. Rakenteet muuttuvat jo kovaa kyytiä. Hyppää junaan NYT!

On jälleen kerran todettava, että elämme hyvin mielenkiintoisia aikoja. Respectiä myös Garylle, hyvästä esityksestä. Kyseessä on erittäin hyvä video ja asia on tylyä faktaa. Suosittelen tsekkaamaan. Ehkä tuossa on hieman vahvaa “Ameriika -vivahdetta”, mutta jos skaalaat asiaa hieman pienemmäksi, on fakta faktaa kaikkialla. 🙂 Vai mitäpä olet itse mieltä asiasta?

(Via Tuija / Facebook)

Comments

comments

Powered by Facebook Comments

3 thoughts on “Henkilöbrändit

  1. Mielenkiintoinen tuo ajatus henkilöbrändistä. Etenkin tällaisen kaverin näkökulmasta joka tietoisesti rajoittaa digitaalista presenssiään.

    Voiko henkilöbrändiä oikeastaan rakentaa keinotekoisesti, ilman että siinä on koko sydän mukana? Henkilöbrändi perustuu henkilöön, persoonaan. Kokonaiseen ihmiseen. Se ei ole säädeltävissä markkinointikampanjoilla, se ei noudata graafista ohjeistusta aamupalalla, eikä ole aina edes omien normiensa mukainen.

    Yritys- tai tuote-brändiä on harvoin rakentamassa vain yksi ihminen. Vaikka suurempi joukko ihmisiä tuo mukanaan uusia ongelmia, tuo se mukanaan myös sen tosiseikan että “brändin mukaan” eletään vain osa ajasta. Muu aika on vapaa-aikaa. Henkilö-brändissä vapaa-aikakin edustaa brändiä, tai brändäyksen näkökulmasta vapaa-aikaa ei siis ole. Eihän tuollainen voi toimia ellei se todella perustu ihmiseen itseensä, todelliseen innostukseen ja sydämen paloon. Aitouteen.

    Tässä asiassa varmaankin aika erottelee jyvät akanoista. Aika luo brändin uskottavuuden tässäkin asiassa.

    Keep up the good work. Sinä olet aito.

  2. Tajunnanvirtaa:

    Henkilöbrändeistä puhuttaessa, Hessu on oikealla tiellä ja yksi pioneereista.

    Henkilöbrändin voi saavuttaa, kun olet aito, rehellinen, luotettava ja sinulla on vankkumaton usko siihen mitä teet, ihmiset todennäköisesti asettuvat taaksesi jollain aikavälillä.

    Henkilöbrändi on asia jonka yksilö voi vain saavuttaa. Sitä voi tuskin rakentaa keinotekoisesti sille tasolle, että se kestää tarkastelun sukupolvien päähän.

    Henkilöbrändin määritelmä on varmasti aika vaihteleva.

    Onko henkilöbrändi yksilön oma juttu vai
    ovatko Oprah, Trump, Madonna yms instituutiot henkilöbrändejä?

    Lykkyä Hessulle!

  3. Morjens jannut!

    Whoa…henkilö on taas täällä pitänyt brändiään niin laajassa liikkeessä viime päivinä, että ei meinaa ehtiä tarinoimaan tänne ollenkaan. Pahoittelut siksi hitaasta reagoinnista.

    Ja voi teidän kanssanne…Kiitos kiitos..tässähän ihan punastuu.. 🙂 Olen kyllä samaa mieltä, että brändiä ei voi rakentaa keinotekoisesti. Ei ainakaan henkilö-sellaista. Eipä siitä ilman sydäntä tule mitään myöskään yritysmaailmassa. Näin ainakin itse uskon.

    Rajoittamisesta tulikin mieleeni, että eikö rajoittaminenkin ole toisaalta rakentamista. Eikös kuvataiteessakin tyhjällä tilalla ole merkityksensä. Eli brändi se on rajoitettukin. Se ei myöskään pois sulje aitoutta. Eli extreme avoimuus ei ole ainoa tie brändiin. Jonkinlaista presenssiä se kuitenkin vaatii.

    Aikamoista tajunnan virtaa taas täälläkin. Mutta sitähän varten nämä blogit ovat. Mukava ajatella porukassa.

Comments are closed.