applemusic_beats1_exclusive

Apple Music julkaistiin eilen noin sadassa maassa ympäri maailman. Ohjelma, palvelu..miksi sitä haluaakaan kutsua, on osa iTunes musiikkisoitinta (iOS laitteissa nimellä Musiikki, tietokoneella iTunes). Softa tulee Applen politiikan mukaisesti “osana käyttöjärjestelmää” iOS -laitteissa (iPhone, iPad), joten siksi musiikkisoittimen asennus vaatii myös käyttöjärjestelmän päivityksen. Päivityksessä tuli mukana myös monenlaisia muita parannuksia ja päivityksiä, mutta keskityn tässä vain Apple Music / iTunes päivitykseen.

Cult Of Mac, HessunKahvila ja muutamat muut “tech horny”- saitit hehkuttivat aiemmin, että Apple Music tekee musiikin suorajakelusta (streaming) jokapäiväistä (mainstream). Se, käykö niin, jää nähtäväksi. Ainakin tällä puolella palloa Spotify on hyvin pitkälti ollut jo jokapäiväistä leipää. Voiko Apple tehdä sitten jotain omalaatuista ja erottua kilpailusta (Spotify, Rdio, Pandora…)?

Miltä Apple Music tuntuu ensimmäisten tuntien kokemusten jälkeen? Tässä listaa omista tunnelmista:

1.) Asennus: Onnistui nopeasti kolmeen eri laitteeseen vaikka tein sen pahimpaan ruuhka-aikaan. Jakelu alkoi suomessa kello 18 jälkeen. Ensimmäinen laite oli asennettu ja toiminnassa jo 18:30 paikkeilla

2.) Käyttöliittymä: Musiikki -sovellus/ iTunes menetti merkityksensä minulle vuosia sitten. Tarkalleen ottaen silloin, kun Spotify aloitti toimintansa. Lopetin musiikin hamstraamisen ja siirryin striimaamiseen, kuten varmaan muistat. Spotifyn käyttöliitytmä oli aina mielestäni aika hyvä. Applen musasoitin on ollut vähän torso, mutta uusimmassa päivityksessä tapahtui jotain. Jotain muutakin kuin Apple Music. Mielestäni käyttöliittymä on hieno. Musa tulee esiin hienosti. Tietokoneella vanha kunnon iTunes miniplayer on jällen pop!
applemusic_beats1_exclusive_drdre

3.) Sisältö: Se tärkein! Musiikkisoittimessa oma ripattu tai ostettu mp3 tjms. musa sekoittuu hienosti striimiin, radioihin, suosituksiin ja musavideoihin ym. Myös suositukset toimivat aika hyvin. Tätä pitää vielä testailla enemmän. Suosituksethan perustuvat dataan, jossa kerrot mistä musasta tykkäät, mutta ilmeisesti myös Genius -tyyliin vanhaan kirjastoosi. Artistien seuraaminen on ihan mielenkiintoinen lisäfiitsöri. En ole juurikaan seurannut artisteja muualla verkossa (poislukien Xibit Instagramissa), mutta tässäpä tämäkin on samassa paketissa. Beats1 -radio soittaa hyvää musaa ja meiniki on muutenkin aika messevä. Kyynikot sanovat tässä vaiheessa tietenkin, että onhan näitä nettiradioita.. Da! Onhan niitä, believe me I know, mutta tässä on mun mielestä potentiaalia “kollektiiviseen kuuntelukokemukseen”, jos tälläinen ilmaus sallitaan. Tämä siksi, että jakelukanava on hallussa. Homma toimii, kun kaikilla on device jo valmiiksi ja kanava on siellä tyrkyllä, kärkipäässä. Tässä toimii sama analogia, kuin siinä jossa Steve Jobs yksinkertaisti Applen tarjoomaa vähentämällä tuotteita. Sen lisäksi nimi DJ:en juontama 24/7 maailmanlaajuinen, monipuolisesti hyvää musaa soittava Beats1 on aikamoinen konsepti! Applella on massia siihen. Entäs ladattava/striimattava sisältö? No tällä hetkellä tuntuu, että vähintään yhtä hyvä kuin Spotifyssä. Jotkut “marginaalin” ystävät ovat kyllä valitelleet jotain puutteita. Toivottavasti sekin asia korjantuu. Musan striimauspalvelu on yhtä hyvä kuin sen sisältö.

Massista puheen ollen, Applella on vaikutusvaltaista porukkaa mukana tässä hankkeesa. Henkilöillä on kontakteja ja se johtaa väistämättä hyviin exclusiivisiin diileihin striimauksessa. Näin ainakin uskoisin. Sisällön kiinnostavuutta lisää tietenkin se, että palvelussa on jotain mitä muualla ei ole.

applemusic_beats1_exclusive_pharrell

Lopuksi vielä kaksi tärkeää sanaa: iPod integraatio! Tällä tarkoitan lähinnä tänäpäivänä iPhone integraatiota. Spotifyllä oli jo aika hyvä setti laitteita ja systeemeitä, joiden kautta musiikkia SPotifystä voi soittaa, mutta toisaalta..niin on Applellakin. Omassa autossa on VW MDI -systeemi, jonka pitäisi osata puhua iPodille (ja toivottavasti myös iPhonelle) piuhan kautta. Tähän mennessä olen striimannut musiikkia bluetoothilla (erillinen Belkinin moduli) autostereoon. Toimii ok, mutta..ei voi vaihtaa biisiä radion kosketusnäytöstä, eikä näe soivaa kappaletta jne. Toivon / kuvittelen, että Apple Musicin ja iPhonen kanssa tämäkin integraatio olisi ikäänkuin “sisään leivottu”. Mahdollistaahan Apple Music musiikin tallentamisen offline kuuntelua varten puhelimeen. Että jos fyysinen tiedosto pitää olla, jotta radio sen osaa näyttää, niin ehkä se onnistuu. Ehkä. Toivon.

Tässä editoimattomat, säätämättömät ja rehelliset ekat fiilikset Apple Musiikista. Mitä itse ajattelet?

Tänään se sitten tuli, ensimmäinen lähetys Greencycleltä. Vaimon pyörän 26″ moottori + ohjainsarja sekä omaan pyörääni aiottu 15Ah/36v akku. Suunnitelmani oli asentaa moottori ohjainlaitteineen vaimon pyörään sekä koittaa, josko tämä isompi akku sittenkin mahtuisi hänen pyöräänsä. Näin voisin vielä vaihtaa tilauksen toiseen lähetykseen aiotun pienemmän akun tilalle samanlaisen – ison akun.

Akun asennus onnistui helposti. Iso akku mahtuu siis vaimonkin pyörään. Pitää ilmoittaa tieto Greencyclelle ja näin saadaan kapasiteetti kuntoon molempiin pyöriin. Tosin eipä se aiottu pienempikään akku mikään huisan pieni ollut: 12Ah/36V. Tähän jää vielä yksi mutta: onko isompia akkuja lisää varastossa. Puuh. Vaikeaa.

Vaikeasta puheen ollen. Kovin triviaaliksi ei osoittautunut myöskään takavannemoottorin asennus. Pyörän drop-outteja piti tietysti hieman viilata, että isompi akseli mahtuu, se on selvä, mutta.. Tämä vaatii pienen sivuhaaran tarinaan. Se menee näin: Greencyclen verkkokaupassa oletusvalinta takamoottorille on joko 8- tai 7 -lehtinen takapakka. Vaimon Tunturi Kayapossa on vuosien takainen 9 -lehtinen kasettipakka. Tämä aiheuttaa tietysti huojuntaa ja hämmennystä siihen, minkälainen konstruktio sähkömoottorivanteelle pitää valita. Mikäli vaihtaa pakan ysistä kasiin, menee vaihtaja uusiksi jne. koska ..no se nyt vaan on erilainen (nousu yms). Se taas aiheuttaa myös ketjun vaihdon ym. Homma eskaloituu.

Eskaloitumisen välttämiseksi valitsin toimitukseen Greencyclen varastosta (kuin taikaiskusta) löytyneen 9 lehtisen takapakan. Noh. Ilmeisesti näissäkin on sitten eroja. Nimittäin pari tuntia ihmeteltyäni, vesi nenän päästä tippuen (mikä siinä onkin, että ei vaan usko heti) totesin, että vanne jää liikaa haarukan oikeaan reunaan, kun sen saa väkivalloin vängättyä paikalleen runkoon. Ei hyvä. Pakan on siis oltava liian leveä.

Koitin irroittaa pakan, jotta voisin mitata sen paksuuden mauserilla (=työntömitta). Sekään ei onnistunut. Kayapon oman vanteen kasettipakka kyllä irtosi pajastani löytyvillä (Parktool..nam) työkaluilla, mutta tämä uusi ei. Pakan spoorit näyttää kyllä ihan samoilta, kuin vanhassa, mutta jotain eroa niisä on. Mystische!

Tästä sukeutuikin varsinainen monivalintatehtävä. Vaimo kyllä etukäteen jo epäili, että osaankohan asentaa setupin ja minä tietysti suureen ääneen kerroin ehdottomasti homman osaavani. Keh. No osaanhan minä, mutta pakka vaan on väärä…tai no…katsotaan. Huomenna pitää mennä senseiden pajalle ride.fi -kauppaan vähän kyselemään takavanteen ja -pakan sielunelämästä lisää. Uskottava se on. Vai meniskö vielä talliin ähräämään…no ehkä ei.

Muutoin sarja näytti ihan siltä miltä pitikin. Akku ja vanne ovat jämeriä. Sähkökaapelit ovat kiinalaisen oloisia, mutta nehän voi vaihtaa kunnon ‘touvviin’ jahka ehtii ja jos osoittautuvat kepuleiksi. Akun laturi on..öö..kiinalainen. Se on ihmeen kevyt. Noh..näihin Kiinan ihmeisiin on tullut ennenkin tutustuttua tuolla radioamatööripuolella. Ne on aina semmosia. Toivottavasti latauselektroniikka on edes jotenkin säädyllistä sen muovitoosan sisällä. LiPo -akut kun ovat vähän volatiileja.

Peli siis jatkuu. Pysy kuulolla. Kyllä tässä vielä sähköpyöriä aikaan saadaan :-)


Kuulitko? Se oli uusi aikakausi kun naksahti käyntiin: Tilasin viikonloppuna pari sähköpyörämuunnossarjaa suomalaisesta greencycle.fi -kaupasta. Mikään heräteostos ei ollut kyseessä, vaan pitkällisen tutkailun ja äimistelyn tulos. Noin pari vuotta olen sähköpyörien kehitystä ja niistä käytävää keskustelua webissä seuraillut. Muutamaan otteeseen olen erilaisilla sähköpyörillä myös ajellut.

Sähköpyöräily on siis kiehtonut mieltäni jo pidemmän aikaa. Näin on asiain laita ollut ehkä paristakin syystä: 1) Haluan tietää, olisiko sähköpyörästä ‘kakkosauton’ korvikkeeksi, helpottamaan perheen logistiikkaa ja aikatauluja (siksi muuten kaksi sähköpyörää; vaimolle kans). Lisäksi 2) kuntoilu- ja retkeilymielessä harrastetun pyöräilyn kehon kuormituksen säätely kiinnostaa. Haluan lisätä hyöty- ja kuntopyöräilyn määrää, kuitenkaan palautumista unohtamatta. Kuten tunnettua keskeisen suomen maastot eivät ole niitä tasaisimpia ja kokoiseni ison ukkelin pyöräily täällä on aika kuormittavaa (dataa tästä on). Etenkin kun kyseessä on paroksymaalisesta flimmeristä kärsivä kuntoilija.

Mielenkiinnolla odotan pyörien konversiopakettien saapumista ja uuden sähköisen pyöräilyaikakauden aloitusta. Teknisinä yksityiskohtina mainittakoon, siitä kiinnostuneille, että kyseessä on 500w moottorit (takavanne) ja 12Ah sekä 15Ah putkiakut (kiinnitys juomapullotelineen kohdalle). Erikokoiset akut siksi, että toinen pyöristä on sen verran pieni rungoltaan, että siihen ei tuo isompi akku kokonsa puolesta mahtuisi. Moottorien huippunopeus ja teho on säädettävissä ohjainyksiköistä tieliikennelain sallimaan maksimiin, joten sekin asia on hoidossa. Konvertoitavat pyörät ovat TREK FX 7.3 Disc (28″) ja Tunturi Kayapo (26″). Tallista löytyy sähköpyörien lisäksi edelleen myös 2 kpl sähköttömiä maantiepyöriä, joten kauramoottoripuristienkaan ei tarvitse olla huolissaan kanssapyöräilijäin veltostumisesta. :-)

Blogiani viimeaikoina koetellut hervoton kommentti ja trackback -spämmi pitäisi nyt olla selätetty. Sinne lähti maatakiertävälle radalle tuhansia rivejä moista soopaa. Onneksi on SQL -kieli, jolla se hoituu kätevästi. Trackback on nyt suljettu toistaiseksi, ja ehkä sen aika on ohi muutenkin. Kiitos Mikolle huomioista ja alertista trackbackin suhteen.

Flow_Vuosiraportti_Kaikki_lajit_2014
Niinhän se meni vuosi jälleen, että vilahti ja on aika toivottaa sinullekin hyvää uutta vuotta! Vuoden aikana treeniblogin kirjoittaminen jäi tavallista hiljaisemmalle taagille. Tämä johtunee siitä samasta, kuin aiempinakin vuosina: Facebook on nielaissut internetin. Koitan kyllä taistella vastaan, ole huoleti :-) Hiljaisuus blogissa ei tarkoita kuitenkaan täyttä hyytymistä treenauksen saralla. Kuten oheisesta vuoden treenien kuvasta näkyy, on lenkkarinpohjia, pyöränrenkaita, uimahousuja ja jopa suksen-/luistimenpohjiakin tullut kulutettua vuoden aikana jonkin verran. Yhteensä noin 141 tuntia, to be exact.

Vuosi 2014 oli monellaviisii mielenkiintoinen vuosi. Edellisvuonna alkanut tulehduskierre päätyi lopulta poskionteloiden FESS -leikkaukseen keväällä 2014. Siitä kesällä alkanut parantuminen lisäsi treeni-intoa, joka näkyy hieman myös käppyröissä. Mitäpä olisivatkaan luvut olleet, jos olisin päässyt täydellä innolla ja terveenä harjoittelemaan. Noh..hyvä näinkin. Onneksi ei mitään sen pahempaa kuitenkaan. Perus pumpun säädöt (paroksymaalinen flimmeri) olivat mukana myös vuoden 2014 aikana. Loppuvuodesta siihekin tuli parannusta, uusien lääkkeiden muodossa. Terve mies siis, mutta kuulostaa vaan sairaalta. :-)

Vuosi 2014 oli myös ensimmäinen, jonka aikana roikotin Polar -merkkistä aktiivisuusmittaria koko vuoden mukanani 24/7 (edellisvuosi menikin JawboneUP -rannekkeen kanssa, kunnes se hajosi). Ensin ranteessa keikkui Polar Loop alkuvuoden ja kevät-kesän kynnyksellä laite vaihtui Polar V800 -malliin. Niistäkin piti kirjoittamani enemmän tänne blogiin, mutta enpäs sitten niin tehnytkään. Puhuin niistä kyllä muutamaan otteeseen Podcastissani – HessunKahvilassa.

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen

Oheinen taulukko ja siitä piirretty kuvaaja kertovat ehkä enenmmän kuin tuhat sanaa. Siinä on vuoden datat eriteltynä kuukausitasolla sekä yhteen summattuna / keskiarvoiksi laskettuna, niiltäosin kuin se on järkevää. Mitatun perusteella näyttäisi siltä, että olen toilaillut päivätasolla noin 10.000 askeleen verran keskimäärin. Mitään millintarkkaa avaruustiedettähän tämä homma ei ole (mittari perustuu 3d kiihtyvyysanturiin, for god sake..), mutta päivittäisen aktiivisuuden tuomat kilometrit ja kalorit ovat silti erittäin mielenkiintoisia: Vuoden aikana teppailusta on koitunut noin 2300 kilometriä! Ja kaloreita kokonaista 1.234.149 Kcal!! Elintason ylläpitämiseksi on pitänyt siis syödä reippaat 200 voipakettia (kilossa 60% voita noin 5500Kcal) päivittäisen aktiivisuuden aiheuttaman vajeen kumoamiseksi …HUH! Laskinkohan oikein? No joka tapauksessa se on paljon. Ja itseasiassa olen syönyt enemmän, koska urheilutkin pitää huomioida ja elintaso (paino) on pysynyt koko vuoden yhtä suurena. Tähän sopineekin hyvin se vanha tuttu sanonta: “läski on rahalla hankittua, lihakset saa treenaamalla”. Myöskin toteamus siitä, että liikkumalla ei laihdu, pitänee siis paikkansa. Ruokailutottumukset ratkaisevat. BTW: Tuossa kcal -kulutuksen lukemassa on mukana tiettävästi BMR eli Basal Metabolic Rate, eli ihan pelkkää liikkeen tuomaa kulutusta se ei ole, mutta iso luku kuitenkin. :-) Isoja ovat päivittäisen aktiivisuuden luvut myös, kun niitä vertaa esittämiini “harjoittelun” kilometri- ja kulutusmääriin. Omana johtopäätöksenäni tämä antaa osviittaa siitä, miten merkityksellistä mikäkin on – isossa kuvassa. Taitavat asiantuntijatkin olla sitä samaa mieltä.

Näistä kuvista ja tunnelmista on hyvä ponnistaa uuteen vuoteen 2015! Kiikarissa siellä (tai täällä, nythän on jo 2015) siintävät ainakin Serlahölkkä, Pirkan Pyöräily ehkä joku sprintti triathlon kesällä ja vielä syksyn Finlandia Kymppi. Väliin mahtuu paljon liikunnasta nauttimista, kunnon kohoamista, hiihtoa keväthangilla, retkiluistelua, retkeilyä perheen kanssa, nurmikon leikkuuta, lumitöitä, pullan syöntiä, pizzaa, hampp…hetkinen, seis.. Nyt lenkille! Moi!

Disclaimer: Tämä ei ole lupaus osallistua kaikkin edellä mainittuihin tapahtumiin, mutta kiikaroidahan niitä aina saa :-)